Tekijänoikeuksien buyout-sopimukset ovat nousseet keskusteluun maailmanlaajuisesti. Säveltäjiä, lauluntekijöitä, käsikirjoittajia, ohjaajia ja muita tekijöitä pyydetään yhä useammin hyväksymään oikeuksiensa buyout-sopimus kertamaksua vastaan sen sijaan, että he saisivat tekijänoikeuskorvauksia loppuelämänsä ajan.
Näitä sopimuksia tarjoavat sekä tv-kanavat, tuotantoyhtiöt tai videoiden suoratoistopalvelut.
Siirtyminen buyout-sopimuksiin tapahtunut nopeasti. Tekijöillä ei useinkaan ole riittävästi tietoa siitä, miten erilaiset sopimusmuodot vaikuttavat heidän elinkeinoonsa ja uraansa.
Aihe on tärkeämpi kuin koskaan, sillä koronakriisissä audiovisuaalisten tuotantojen määrä on laskenut huomattavasti ja monet tekijät taistelevat toimeentulonsa puolesta.
Teetpä musiikkia televisioon, elokuvaan, videopeleihin tai digitaalisiin palveluihin, rahan ansaitsemiseksi on paljon muitakin mahdollisuuksia kuin toimeksiantosopimus. Vakiintunein ja tärkein ansaintatapa ovat rojaltit eli tekijänoikeuskorvaukset.
Tekijänoikeuskorvauksia kertyy musiikkisi julkisesta esittämisestä vuosikymmenten aikana aina, kun musiikkiasi käytetään. Korvausta kertyy niin radio- ja tv-lähetyksistä, kaapelitelevisiosta, tilausvideoalustoilta, videopeleistä, perinteisistä ja satelliittiradioista sekä suoratoistopalvelujen esityksistä.
Tekijänoikeuskorvauksia voi saada myös kuluttajatuotteista, kuten interaktiivisista leluista, onnittelukorteista, hologrammeista, teatteriesityksistä, soundtrack-albumien myynnistä, mainoksista ja jopa verkossa annettavista soittotunneista.
Tekijänoikeuskorvaukset tuovat musiikintekijöille ja säveltäjille tasaista tuloa. Korvausten keräämisestä ja jakamisesta vastaavat kunkin maan tekijänoikeusjärjestöt ja yhteishallinnointiorganisaatiot.
Tekijöiden oikeutta ansaita tekijänoikeuskorvauksia haastetaan nykyään yhä enemmän. Pitkän aikavälin tekijänoikeuskorvausten tilalle on tulossa uusi korvausmuoto eli niin kutsutut “buyout-sopimukset”.
Buyout-sopimuksia ehdottavat tekijöille usein ohjelma- ja tv-yhtiöt, tuotantoyhtiöt ja digitaalisia alustoja hallinnoivat yhtiöt, jotka tarjoavat tekijöille kertamaksun säännöllisen tulovirran sijaan.
Joskus tekijät ovat tyytyväisiä buyout-sopimuksiin ja kertakorvaukseen. Toisille ohjelman menestykseen sidottu oikeus rojaltituloon on kuitenkin tärkeää.
Asia tulee esiin yhä selvemmin suoratoistomaailmassa. Videoiden suoratoistoalustat käyttävät vaikutusvaltaansa viihdeteollisuudessa ja pyrkivät muuttamaan aiempia toimintatapoja ja korvausmalleja musiikin tekijöiden kanssa.
Buyout-sopimukset saavat entistä enemmän huomiota, koska monet (kuten edellä mainitut ohjelma- ja tv-yhtiöt tai tuotantoyhtiöt) kokevat niiden olevan halvempi ja helpompi tapa saada musiikkia ohjelmiinsa. Median uusien kehityssuuntien myötä kysymys on tekijöille yhä merkityksellisempi.
Elämme tv-katsojien kulta-aikaa, ja SVOD-palvelut kuten Netflix kasvavat nopeasti kaikkialla. Musiikintekijöiden ja säveltäjien tekemällä musiikilla ja soundtrackeillä on merkittävä rooli palvelujen menestyksessä. Monissa tapauksissa suoratoistopalvelut eivät ole vain ohjelmien jakelijoita, vaan myös niiden tuottajia. Tämä lisää niiden neuvotteluvoimaa.
Suoratoistoalustat voivat myös hyödyntää kansallisten lakien välisiä eroja. Ne saattavat esimerkiksi yrittää soveltaa Yhdysvaltojen lainsäädäntöä Yhdysvaltojen ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla kiertääkseen paikallisia lakeja ja toimintatapoja.
Lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa lähetystoiminnan harjoittajat ja kaapelitelevisiokanavat tarjoavat buyout-sopimuksia välttääkseen rojaltien maksamisen pitkällä aikavälillä.
Maailmanlaajuisen pandemian ja syvän finanssikriisin keskellä uusia televisio- ja elokuvatuotantoja ja muita mediatuotantoja on toteutettu vain vähän. Kampanjaamme on liittynyt on yli 14 000 alan ammattilaista, ja monet heistä kertovat, että paine hyväksyä buyout-sopimus ainoana vaihtoehtona on suurempi kuin koskaan. Tällaisella sopimuksella säveltäjät ja muut musiikintekijät luopuvat mahdollisuudestaan saada teoksistaan julkisen esittämisen tekijänoikeuskorvausta maailmanlaajuisesti, kaikissa medioissa ja pysyvästi – toisin kuin on tehty edellisten 100 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että Your Music Your Future -kampanjan tehtävä on tärkeämpi kuin koskaan.
Onko tasainen tekijänoikeustulo vai yksittäinen kertakorvaus parempi tekijöiden kannalta? Jokaisen musiikintekijän tilanne on erilainen, joten tähän ei ole yksiselitteistä vastausta.
Allekirjoittaessaan buyout-sopimuksia joko suoratoistoalustan tai tuotantoyhtiön kanssa tekijät luopuvat mahdollisuudesta pitkäaikaiseen tulovirtaan. Suostuessasi
buyout-sopimukseen, menetät oikeuden ansaita tekijänoikeuskorvauksia eli rojalteja teoksistasi.
Haluamme osoittaa muutamien esimerkkien avulla, millaisia ansaintaeroja tekijänoikeuskorvauksista ja kertakorvauksista voi tulla eri tilanteissa. Esimerkit tulevat yhdysvaltalaisilta asiantuntijoilta, mutta maailmalla on muitakin tapaustutkimuksia.
Tässä muutamia lainauksia teoksen “Music, Money and Success: the Insider’s Guide to Making Money in the Music Business”8. painoksesta:
Miten toimia buyout-neuvottelussa – tosielämän kertomus
Buyout-lausekkeet eivät ole uusi asia, mutta ne ovat yleistyneet tuotantoyhtiöiden, suoratoistopalvelujen ja muiden musiikin käyttäjien tarjoamissa sopimuksissa.
Juridiset ehdot vaihtelevat maittain. Sopimuksissa on joko buyout-lausekkeita tai viittauksia ns. Work Made for Hire -sopimuksiin, jotka antavat käyttäjälle kaikki luovaan teokseen liittyvät oikeudet kertakorvausta vastaan.
Sopimuksilla tarjotaan tekijöille kertakorvaus. Vastineeksi he luovuttavat täyden määräysvallan työhönsä ja luopuvat oikeudesta saada työstään tuloja tulevaisuudessa.
Buyout-lausekkeella tarkoitetaan kaikkien teokseen liittyvien oikeuksien siirtoa koko teoksen käyttöiän ajaksi kertakorvausta vastaan.
Tällaisissa sopimusehdoissa määritellään yleensä laajasti keskeiset asiat: oikeuksien myöntäminen, sopimuksen sijainti ja sopimuksen kesto.
"Minä, allekirjoittanut, ilmoitan olevani ”Y”-elokuvan alkuperäisen soundtrackin säveltäjä ja annan ja luovutan yritykselle Z (elokuvan tuottaja) kaikki master-tallenteiden tekijänoikeudet kaikkialla maailmassa ja kaikissa medioissa siihen saakka, kunnes kuolemastani on kulunut 70 (seitsemänkymmentä) vuotta."
Tekijänoikeuksien buyout-sopimuksiin liittyvät lait vaihtelevat alueittain.
Euroopassa lainsäädäntö tyypillisesti suojelee tekijöitä enemmän kuin muualla maailmassa. Useissa Euroopan unionin maissa buyout-sopimuksia on rajoitettu lainsäädännöllä, joka edellyttää oikeudenmukaista korvausta tekijöiden teosten käytöstä. Tällaisia lakeja on esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Joissakin EU:n jäsenmaissa, kuten Saksassa ja Alankomaissa, lainsäädäntö sisältää voimakkaampia toimia ja pakottavia säännöksiä, joilla kielletään buyout-sopimukset tai rajoitetaan niiden käyttöä. Suomessa buyout-sopimusten käyttöä ei ole rajoitettu ja tekijällä on oikeus ottaa teos itsehallinnointiin eli irrottaa teoksensa pois suomalaisen tekijänoikeusjärjestö Teoston edustuksesta.
Aasian-Tyynenmeren alueella vain harvoilla alueilla on lakeja, jotka säätelevät tekijöiden ja käyttäjien välisiä epäoikeudenmukaisia sopimusehtoja. APMAn (Asia-Pacific Music Creators Alliance) ohjauksessa tekemässään tutkimuksessa Hongkongin yliopiston professori Alice Lee tarkasteli lakeja eri maissa/alueilla (kuten Australiassa, Hongkongissa, Indonesiassa, Japanissa, Macaossa, Etelä-Koreassa, Thaimaassa ja Vietnamissa). Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään kyseisissä maissa ja kyseisillä alueilla voimassa olevia, buyout-sopimuksia koskevia lakeja sekä antamaan suosituksia siitä, miten tilannetta voidaan parantaa seuraavilla toimilla:
Latinalaisessa Amerikassa on käytössä tekijöiden kannalta rohkaisevia lainsäädäntömalleja. Joukko maita (mukaan lukien Nicaragua, Chile, Kolumbia, Ecuador, Panama, Meksiko ja Uruguay) on määrittänyt, että tekijöillä on luovuttamaton oikeus korvauksiin ja oikeuksien siirtämiseen tuottajalle. CISAC tekee parhaillaan tutkimusta, jossa selvitetään tarkemmin alueen lainsäädännöllistä tilannetta.
"... tällaiset musiikkiteokset sekä kaikki muu mainitun sopimuksen nojalla luotu musiikkimateriaali muodostaa tuottajalle Work Made For Hire -sopimuksen (Yhdysvaltain tekijänoikeuslain ja maailman muiden tekijänoikeuslakien tarkoitusta varten)."
Yhdysvalloissa buyout-sopimukset toimivat eri tavalla kuin muualla.
Yhdysvaltojen lain mukaan buyout-lauseke voi sisältyä Work Made for Hire -sopimuksiin, joissa laillisesti todetaan, että työnantaja on teoksen tekijä ja automaattisesti oikeutettu kaikkiin tuotetun teoksen tekijänoikeuksiin.
Suoratoistomaailmassa tilanne on tekijöiden ja säveltäjien kannalta huonompi. Audiovisuaalisen alan perinteiset Work Made for Hire -sopimukset tarjosivat tekijöille oikeuden saada taustaesityksiä koskevia rojalteja valitsemansa järjestön (tai yhteishallinnointiorganisaation) kautta, mutta uusi buyout-sopimusmalli poistaa tämän mahdollisuuden ja riistää heiltä tämän perinteisen tulovirran.
"Jos tai siltä osin kuin jostain syystä jossain maassa jotain tai kaikkia tällaisia musiikkiteoksia ja/tai muuta musiikkimateriaalia ei katsota Work Made for Hire -sopimuksen mukaan tehdyksi, säveltäjä luovuttaa täten peruuttamattomasti yksinomaan ja ehdottomasti tuottajalle kaikki säveltäjän oikeudet (nykyiset ja tulevat tekijänoikeudet ja tekijänoikeuksien alaiset oikeudet)..."
Osa buyout-sopimuksiin liittyvistä epäselvyyksistä juontaa juurensa kysymykseen siitä, mitkä lait pätevät milläkin lainkäyttöalueella ja missäkin maassa.
Work Made for Hire -sopimus, joka on alun perin osa Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia, on esiintynyt tekijänoikeussopimuksissa myös Yhdysvaltojen ulkopuolella ja riippumatta siitä, liittyvätkö osapuolet tai liiketoimet Yhdysvaltoihin:
Tekijänoikeusjärjestöt, jotka tunnetaan myös yhteishallinnointiorganisaatioina (CMO), parantavat tekijöiden joukkovoimaa. Niiden tehtävä on huolehtia tekijöiden eduista, suojella heidän oikeuksiaan ja neuvotella joukkovoiman avulla mahdollisimman hyvä sopimus kaikkien tekijöiden teosten käytöstä suoraan suoratoistopalveluiden ja tv-yhtiöiden kanssa.
Tekijänoikeusjärjestöjen keskeinen tehtävä on tasapainottaa neuvotteluasetelmia ja siten suojella heikompaa neuvotteluosapuolta tekijöiden ja käyttäjien välisissä neuvotteluissa. Siksi niille annetaan monissa maissa yksinoikeus neuvotella jäsentensä puolesta. Tämä myös tekee osapuolten välisistä markkinaneuvotteluista paljon tehokkaampia ja tuottavampia.
Suomessa musiikin tekijöiden ja kustantajien tekijänoikeusjärjestönä toimii Teosto. Teoston asiakassopimus on joustava: siinä säveltäjät, sanoittajat ja kustantajat voivat sopia joustavasti musiikkinsa käytöstä, mutta olla samalla myös Teoston asiakkaita. Lue lisää Teoston sivuilta.
Oikeus tekijänoikeuskorvausten ansaitsemiseen – tai tasapuoliseen korvaukseen, kuten tätä monissa maissa kutsutaan – on keskeistä kaikkien tekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun kannalta. Paras tapa saavuttaa oikeudenmukaisuus on vaatia parempaa lainsäädäntöä. CISAC ja Your Music Your Future ovat sitoutuneet vaikuttamaan tekijöiden oikeuksien puolesta. Kansainvälisellä tasolla on käynnissä kampanjoita, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja saada myös poliittiset päättäjät tietoisiksi tekijöiden oikeuksista.
Osassa Eurooppaa lainsäädäntö suojaa tekijöiden oikeutta ansaita tekijänoikeuskorvauksia buyout-sopimusten hyväksymisen sijaan. Huhtikuussa 2019 EU hyväksyi direktiivin tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla, jolla tätä suojaa voitaisiin vahvistaa.
Uudessa direktiivissä määritetään keskeiset periaatteet tekijöiden oikeuksien toteutumiseksi. Siinä vahvistetaan esimerkiksi oikeudenmukaisen ja suhteellisen korvauksen periaate lainsäädännössä ja vaaditaan alustoilta enemmän läpinäkyvyyttä ja joustavuutta rojaltien maksamisessa silloin, kun kyse on menestysteoksesta.
Lisätietoa: EU-direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla
Aasiassa on laadittu buyout-sopimuksia käsittelevä opas, joka tarjoaa kansallisten lakien mukaan räätälöityä opastusta alueen musiikintekijöille.
Vuonna 2019 tehtiin yksityiskohtainen tutkimus analysoimalla kahdeksan maan lainkäyttöalueita. Tutkimuksessa löydettiin osa-alueita, joilla tekijöiden oikeusturvaa on vahvistettava. Tutkimuksessa suositeltiin esimerkiksi seuraavia lainsäädännöllisiä korjauksia:
Oman maasi musiikin tekijänoikeusjärjestö. Tutustu CISACin julkaisemaan maailmanlaajuiseen hakemistoon.
www.yourmusicyourfuture.com on yli 13 000 yhdysvaltalaisen säveltäjän ja tekijän muodostaman yhteisön järjestämä tiedotuskampanja
www.cisac.org on maailmanlaajuinen järjestö, joka edustaa 231:tä tekijänoikeusjärjestöä 121 maassa
